Tee itsellesi tilaa!
Sanasto
a
| askeli | kuviteltu viiva, joka lävistää rakennuksen pituus- tai leveyssuunnassa. Rakennuksen tai sen pohjakaavan muotoa voi tutkia ja tarkastella akseleita hahmottelemalla. Esimerkiksi päällekkäin olevat ikkunat muodostavat pystysuoran ikkuna-akselin. |
| aksonometria | piirustus, joka kuvaa rakennuksen kolmiulotteisena |
| akustiikka | miltä tilassa kuulostaa ja miten ääni välittyy tilassa |
| alkovi | asuinhuoneeseen liittyvä pieni ja usein ikkunaton tila. Alkovi on yleensä tehty vuoteiden paikaksi. |
| alue | esimerkiksi kaupungissa tai maisemassa selvästi omaksi kokonaisuudekseen erottuva osa. Muun muassa lähiöt muodostuvat usein omiksi, muusta kaupungista selvästi erottuviksi asuinalueiksi. |
| aluerakentaminen | asuntoalueiden rakentaminen yhtenäisen suunnitelman perusteella ja sarjatuotantona |
| antiikki | muinaisten kreikkalaisten ja roomalaisten kulttuurin kukoistuskausi vuosien 480 eKr ja 300 jKr välillä. Antiikin Kreikan taidetta ja kulttuuria pidetään koko eurooppalaisen taiteen alkuna. Kreikkalaiset tunnetaan edelleen muun muassa temppeleistään ja niiden pylväiköistä. Roomalaiset taas rakensivat ensimmäiset kerrostalot ja keksivät muun muassa valetun muurin. Kreikan ja Rooman taide on vaikuttanut paljon myös myöhemmin tehtyihin rakennuksiin ja taideteoksiin. Erityisesti kreikkalaisia ihailtiin 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun uusklassisistisessa taiteessa. |
| arkkitehti | suunnittelee ammatikseen rakennuksia. Arkkitehdin tehtävänä on esimerkiksi rakennusten, rakennusryhmien ja alueiden suunnittelu. Arkkitehdin tehtävä on myös rakentamiseen liittyvistä asioista puhuminen ja kirjoittaminen ja niiden opettaminen. |
| asemakaava | yksityiskohtainen suunnitelma kunnan tai kaupungin jonkin alueen rakentamisesta, järjestämisestä ja kehittämisestä |
| asunto | ihmisen rakentama olinpaikka tai turvapaikka. Asunnoksi tehty olinpaikka voi olla pysyvä tai väliaikainen. Ihmisen ensimmäiset asunnot olivat yksinkertaisia suojia esimerkiksi luolissa. Ensimmäiset rakennetut asunnot olivat nelikulmaisia ja satulakattoisia tai pyöreäpohjaisia ja keonmuotoisia majoja. Myöhemmin pystysuorien seinien varaan alettiin rakentaa myös muunlaisia kattomuotoja, esimerkiksi harjakattoja. |
| aukotus | rakennuksen aukot ja niiden asettelu rakennukseen. Muun muassa ovet ja ikkunat ovat rakennuksen aukotusta. |
| aumakatto | päädyistä viistetty harjakatto |
| avoin tila | tila, jota ei ole joka puolelta rajattu seinämillä, lattialla ja katolla. Avoin tila voi olla esimerkiksi katos, eväsretken liina maassa tai jalkapallomaali. |
b
| barokki | rakentamisen ja taiteen tyylisuunta, joka vallitsi 1500-luvun lopulta 1750-luvulle. Barokki sai alkunsa Italiasta ja levisi sieltä nopeasti muualle Eurooppaan. Barokkirakennuksille on ominaista ylenpalttinen koristelu. Rakennusten pohjakaavoissa yhdisteltiin monenlaisia muotoja. Rakennusten ulkonäössä pyrittiin liikkeen vaikutelmaan koveria ja kuperia muotoja korostamalla. Barokki-ajan rakentajat myös pyrkivät yhdistämään eri taiteenlajit, kuten kuvanveiston ja maalaustaiteen, yhdeksi kokonaiseksi taideteokseksi rakennuksen kanssa. |
| betoni | rakennusmateriaali, joka on sementin, hiekan, kiviaineksen ja veden seos. Betoni kovettuu sekä ilmassa että vedessä. Betonia voidaan vahvistaa rautatangoilla, jolloin saadaan teräsbetonia. Kevytbetoni kelluu vedessä ja sitä käytetään esimerkiksi lämmöneristeenä. |
c
| chalet | ranskankielinen nimi karjamajalle tai huvimajalle. Sveitsissä chalet on puurakenteinen alppimaja. |
e
| Eiffel -torni | ranskalaisen insinööri Gustave Eiffelin suunnittelema torni Pariisissa. Torni rakennettiin vuoden 1889 maailmannäyttelyä varten. Eiffelin torni painaa 7000 tonnia ja se on 321 metriä korkea. Vuoteen 1930 asti se oli maailman korkein rakennus. Gustave Eiffel oli uranuurtaja teräksen käyttämisessä rakennusmateriaalina. Hän suunnitteli myös useita suuria terässiltoja. |
| elementti | rakennuksen osa, joka on valmistettu sarjatuotantona. Esimerkiksi kerrostalo voidaan koota monesta samanlaisesta lattia- ja seinäelementistä. |
| erkkeri | huoneen suurentamiseksi tehty ikkunallinen ja joskus tornimainen uloke |
f
| fasadi | rakennuksen ulkopuoli pääsisäänkäynnin puolella |
| funktio | käyttötarkoitus, mihin käyttöön rakennus on tarkoitettu tai mikä on rakennuksen jonkin osan tehtävä. Esimerkiksi kattotuolien funktio on katon kannattaminen. |
| funktionalismi | arkkitehtuurin tyylisuunta, joka korosti rakennuksen ja sen muotojen käytännöllisyyttä. Funktionalistiseen tyyliin rakennettiin 1900-luvun alkupuoliskolla. Suomeen funktionalismi tuli 1920-luvulla ja jatkui 1940-luvun lopulle asti. Funktionalismi oli ensimmäinen arkkitehtuurityyli, joka perustui rakennuksen elementtien sarjatuotantoon. Aikaisemmin rakennuksen jokainen osa tehtiin erikseen. Funktionalististen rakennusten tunnuspiirteitä ovat betoniset rakenteet, elementit, tasakatto, suuret ikkunat ja suorakulmaiset muodot. Funktionalismin tyyliin rakennettuja rakennuksia kutsutaan joskus myös funkkisrakennuksiksi. |
g
| gotiikka | rakentamisen tyylisuunta Euroopassa noin vuosina 1150 -1420. Gotiikka alkoi Ranskasta ja levisi myöhemmin Keski-Eurooppaan ja Italiaan. Tunnetuimpia gotiikan rakennuksista ovat suuret katedraalit kuten Notre Dame -kirkko Pariisissa (rakentaminen aloitettu 1163). Gotiikan rakennuksissa on paljon suippokaaria, lasimaalauksin koristeltuja suuria ikkunoita ja veistoskoristelua. Goottilaisille kirkoille on myös tyypillistä taivaan korkeuksiin kohoamisen tunnelma. Korkeiden ja kapeiden tilojen ja tornien rakenteita tuettiin niiden ulkopuolelta tukikaarilla ja tukipilareilla. |
h
| halli | sivuille avoin katettu tila, jonka kattoa pylväät kannattavat. Halli voi olla suuri juhla- tai kokoustila, eteisentapainen juhlava keskustila tai odotushuone. Halli voi myös olla jotakin erityistarkoitusta varten rakennettu tila, kuten kauppahalli tai urheiluhalli. |
| harmonia | rakennuksen eri osien sopusointu |
| holvi | paikalleen kiilautuvista kivistä tai tiilistä tehty kaareva sisätilan kate. Holvi voi olla muodoltaan tynnyriholvi, ristiholvi tai tähtiholvi. |
| holvikaari | holvin tapaan kaartuva kantava rakenne. Holvikaari voi olla muodoltaan pyörökaari tai suippokaari. Erityisesti islamilaisessa arkkitehtuurissa käytetään myös hevosenkenkäkaaria. |
i
| ikkuna | aukko rakennuksen katossa tai seinässä, josta valo pääsee rakennuksen sisälle. Ikkuna voi olla saranoitu, kiertoikkuna tai liukuikkuna. Myös lasitiili-ikkunat ja kattoikkunoiden muovikuvut ovat ikkunoita. Lasia ikkunoissa on käytetty 300-luvulta alkaen. Sitä ennen ikkuna-aukot olivat lasittomia tai niihin oli pingotettu esimerkiksi ohut, eläimen suolesta tehty kalvo. |
j
| jugend | rakentamisen, taiteen ja taideteollisuuden tyylisuunta 1900-luvun alussa. Jugend-aikana ajateltiin koko ihmisen ympäristön olevan taiteilijan työaluetta. Eri taiteenalojen välille ei haluttu tehdä selviä rajoja. Jugend-rakennukset ovat koristeellisia, niissä on paljon aaltoilevia muotoja ja kuvioita luonnosta. Toisaalta ajan rakentajat halusivat rakennusten olevan myös käytännöllisiä. Ranskankielisissä maissa jugend-tyyliä vastaavasta tyylisuunnasta käytetään nimitystä art nouveau. |
| julkinen rakennus | rakennus, joka on tarkoitettu kaupungin ja kaupunkilaisten käyttöön. Julkisia rakennuksia ovat esimerkiksi kirjastot, koulut, sairaalat, virastotalot ja museot. |
k
| kaari | kaarenmuotoinen tuki- tai muu rakenne esimerkiksi katossa tai sillassa. Holvikaari on kiilamaisista kivistä muurattu kantava rakenne, joka kaartuu holvin tapaan. |
| kaavoitus | kaupungin suunnittelu. Kaavoituksessa suunnitellaan esimerkiksi miten kadut kulkevat, kuinka korkeita rakennuksia rakennetaan, miten liikenne hoidetaan tai kuinka paljon asukkaita ja rakennuksia kaupungin eri alueille halutaan. |
| kaksio | asunto, jossa on kaksi huonetta, kylpyhuone ja keittiö |
| kaksiulotteinen | kappale, joka ulottuu kahteen suuntaan. Esimerkiksi paperille piirretty nelikulmio on kaksiulotteinen, sen suunnat ovat leveys ja korkeus. |
| kantava rakenne | rakennuksen osa, joka kannattaa ja tukee rakennuksen muita osia. Esimerkiksi seinä voi olla kantava rakenne, kun sen varaan on rakennettu katto. Silloin seinä kannattaa sekä kattoa että katolla olevaa kuormaa, kuten lunta talvisin. |
| kapiteeli | pylvään tai pilarin ylin osa, pylväänpää |
| katto | rakennusta tai sen huonetta ylhäältäpäin suojaava ja rajoittava osa. Ulkokatto eli vesikatto on usein vino tai vaakasuora. Ulkokatto voi olla muodoltaan esimerkiksi vino pulpettikatto tai kaksilappeinen satulakatto, päistä viistetty aumakatto, tasakatto tai taitettu taite- eli mansardikatto. Sisätilassa huoneita rajaavat välikatot eli laipiot. |
| kattotuoli | puurakenteista kattoa kannattava rakennuksen osa, joka on usein kolmion muotoinen |
| kaupunki | yleensä ainakin jonkinlaisen suunnitelman mukaan rakennettu asutuskeskus. Kaupungit ovat usein myös esimerkiksi hallinnon, kaupan, teollisuuden tai liikenteen keskuspaikkoja. Kaupungeilla on yleensä oma hallinto. Euroopassa kaupunkeja on ollut jo tuhansia vuosia, kreikkalaiset perustivat ensimmäiset itsenäiset kaupungit. Suomen vanhin kaupunki on 1200-luvun lopussa perustettu Turku. Aluksi kaupungit olivat pieniä, linnojen ja luostareiden tai kauppapaikkojen yhteyteen syntyneitä asutuskeskuksia. Nykyisin yli miljoonan asukkaan kaupunkeja on maailmassa yli 200. Vuonna 2000 Suomessa oli 109 kaupunkia. |
| kolmiulotteinen | kappale, joka ulottuu kolmeen suuntaan. Esimerkiksi lego-palikka on kolmiulotteinen kappale, siitä voi mitata syvyyden (tai pituuden), leveyden ja korkeuden. |
| kortteli | yleensä neljän kadun rajaama alue kaupungissa |
| kuisti | pihaa ja asuinhuoneita yhdistävä huone tai eteinen. Kuisti on rakennettu portaiden suojaksi. Kuisti voi olla avokuisti, lasikuisti tai umpikuisti. |
| kulma | esimerkiksi rakennuksen seinien terävä yhtymäkohta |
| kultainen leikkaus | janan tai viivan jakaminen osiin siten, että pienemmän osan suhde suurempaan on sama kuin suuremman osan suhde koko janaan. Erityisesti keskiajan lopulla kultainen leikkaus oli suosittu rakentamisen apukeino. Kun rakennuksen osat muotoiltiin ja järjestettiin kultaisen leikkauksen mukaan, sen katsottiin takaavan rakennuksen kauneuden ja sopusoinnun. |
| kupoli | puolipallon muotoinen holvi. Kupoli on yleensä pohjaltaan pyöreän, neliön tai monikulmion muotoisen tilan kattona. Kupoli voi olla myös sipulikupoli tai hevosenkenkäkupoli. |
| käyttötarkoitus | funktio eli tarkoitus, jota varten rakennus on rakennettu |
l
| labyrintti | moniosainen rakennus tai pohjakuvio, jossa keskuksen ympärillä on monia huoneita ja käytäviä. Labyrintissä on kuitenkin vain yksi ulos- ja sisäänkäynti. |
| lattia | huoneiden alaosan rajaava pinta. Lattia voi olla esimerkiksi puulattia, betonilattia, kivilattia tai maalattia. Lattian voi myös päällystää esimerkiksi laatoilla tai matolla. |
| lähitila | tila rakennuksen lähellä ja ympäristössä. Vaikka rakennus ei ulotukaan seiniään kauemmas, sen voi kuitenkin aistia jo kauempana, lähitilassa. |
| lähiö | asuntoalue kaupungin lähellä, keskustan ulkopuolella. Lähiössä on usein oma keskusta sekä palveluita, kuten kauppoja, koulu ja päiväkoti. |
m
| maamerkki | maisemassa kauaksi erottuva yksityiskohta. Maamerkki voi olla esimerkiksi korkea rakennus, torni tai suuri puu. |
| marmori | rakennusmateriaali, jota saadaan hiekkakivestä |
| mittakaava | rakennuksen osien suhde johonkin elementtiin sen ympäristössä. Elementti voi olla huonekalut, toiset rakennukset tai kalusteet, usein myös ihminen. Ihminen on arkkitehtuurin tärkein mitta. |
| mittasuhde | rakennuksen osien suhde toisiinsa |
| muuri | yhtenäinen seinämä, jossa ei ole paljon aukkoja. Muuri ladotaan tai muurataan esimerkiksi luonnonkivistä tai tiilistä. Sitä käytetään esimerkiksi rakenteita kantavana runkona, penkereiden tukena, aitana tai esteenä. |
n
| näkymä | esimerkiksi ikkunasta, parvekkeelta tai näköalapaikalta näkyvä maisema. Myös huoneesta tai tilasta toiseen avautuu näkymä. |
p
| paikan henki | muinaisten roomalaisten uskomuksen mukaan paikan jumala. Roomalaiset uskoivat, että jokaisella paikalla oli oma jumalansa, Paikan Henki. Jumala määräsi miltä paikassa näytti ja tuntui. Nykyisin puhutaan paikan hengestä, kun halutaan korostaa jonkin paikan erityispiirteitä, jotka erottavat sen muista paikoista. |
| palkisto | kattoa kannattavat, vaakasuorat palkit, jotka ovat pylväiden varassa |
| palkki | vaakasuora kantava rakenne. Palkki voi olla joko molemmista tai vain toisesta päästään tuettu esimerkiksi pylväiden tai seinän varaan. |
| perspektiivi | piirtämisen apukeino, jonka avulla voi tehdä kaksiulotteiselle pinnalle kuvan kolmiulotteisesta tilasta. Perspektiivi on renessanssi-ajan keksintö ja sitä on käytetty rakennusten suunnittelun apuvälineenä 1500-luvulta lähtien. |
| peruskappale | kuutio, pallo, pyramidi, kartio ja lieriö ovat peruskappaleita |
| perustaso | tilan alaosaa rajaava taso. Esimerkiksi huoneessa perustaso on lattia. |
| pilari | puusta, kivestä tai muusta materiaalista tehty, vapaasti seisova pystytuki rakennuksessa. Pilarin poikkileikkaus on yleensä neliö tai monikulmio. Osittain seinään upotettua pilaria kutsutaan pilasteriksi. Pilastereiden tehtävä on usein vahvistaa tai jäsennellä muuria. |
| pilvenpiirtäjä | korkea, tornimainen rakennus. Pilvenpiirtäjiä alettiin rakentaa 1800-luvun lopussa, kun keksittiin kuinka talojen runko voidaan tehdä teräksestä ja kuinka hissit toimivat tarpeeksi nopeasti. Aluksi pilvenpiirtäjiä oli vain Amerikassa, mutta nykyisin kaikissa miljoonakaupungeissa on omat pilvenpiirtäjänsä. Maailman korkein pilvenpiirtäjä on Taiwanissa oleva Taipei 101 -pilvenpiirtäjä, jossa on 101 kerrosta. Taipei 101 on 508 metriä korkea. |
| pinta | kaksiulotteinen kappale, jonka leveys ja korkeus voidaan mitata |
| pistetalo | kerrostalo, jossa on yksi porraskäytävä. Jos kerrostalossa on monta porraskäytävää, sitä voidaan sanoa lamellitaloksi. |
| portti | avoin tai suljettava aukko aidassa tai muurissa. Portti voi olla myös itsenäinen rakenne, kuten kaupunginportit tai riemukaaret usein ovat. |
| puisto | puita kasvava alue kaupungissa. Puisto ympäröi rakennuksia tai on itsenäinen kokonaisuus. Puistoja tehdään usein kaupunkien kaunistukseksi sekä virkistys- ja oleskelupaikoiksi. |
| puu | metsästä saatava rakennusmateriaali |
| puurakennus | rakennus tai talo, jonka tärkeimmät osat ovat puuta. Nykyisin puurakenteita käytetään useimmiten omakotitaloissa ja suurissa kattorakenteissa. Suomessa on vain vähän puisia kerrostaloja. Hirsirakenteisia rakennuksia tehdään nykyisin yleensä vain kesämökeiksi ja saunoiksi. |
| pylväs | puusta, kivestä tai muusta materiaalista tehty, vapaasti seisova pystytuki, jonka poikkileikkaus on pyöreä. Pylvään osia ovat jalusta, varsi ja pylväänpää eli kapiteeli. Puoliksi seinään upotettu pylväs on puolipylväs. |
| pyramidi | kulmikas kappale, jonka pohja on neliö ja joka kapenee huippua kohden. Pyramidiksi sanotaan myös huippua kohden kapenevia kivirakennelmia, joiden pohja on neliömäinen. Tunnetuimmat pyramidit ovat Egyptin faaraoiden hautapyramideja. Myös Amerikan alkuperäisasukkaat käyttivät pyramideja hautoina ja temppeleiden osina. |
r
| rajapinta | tilaa jostakin suunnasta rajaava taso. Esimerkiksi huoneessa seinät, katto ja lattia ovat huoneen tilan rajapintoja. |
| rakennusjärjestys | rakentamista koskeva säännöstö. Jokaisella kunnalla ja kaupungilla on oltava oma rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä esimerkiksi rakennusten paikkaa, sijoittumista, kokoa tai rakentamistapaa koskevista asioista. Rakennusjärjestyksellä voidaan myös säädellä esimerkiksi istutusten ja aitojen ulkonäköä ja kokoa sekä rakennetun ympäristön hoitoa koskevia seikkoja. Rakennusjärjestyksen hyväksyy kunnanvaltuusto. |
| rakennuslaki | laki, jolla säädellään rakentamista. Suomessa rakentamisesta määrätään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Lain tavoitteena on säädellä rakentamista niin, että jokaisen elinympäristö olisi mahdollisimman hyvin järjestetty, terveellinen, turvallinen ja kaunis. Laki antaa myös jokaiselle mahdollisuuden osallistua omaa elinympäristöä koskevien asioiden suunnitteluun ja valmisteluun. |
| rakennusmateriaali | materiaali, josta rakennus tehdään. Rakennusmateriaaleja ovat esimerkiksi puu, tiili, betoni ja teräs. |
| rakennussuojelu | historiaan liittyvien ainutlaatuisten rakennusten, rakennusryhmien ja rakennettujen alueiden suojeleminen hajoamiselta tai hävittämiseltä |
| ramppi | rinne tai kalteva ajotie rakennuksen edustalle, sillalle tai tienristeykseen. Teatterissa ramppi on näyttämön etureuna. |
| renessanssi | 1400-luvun Italiasta alkanut tyylisuunta ja aikakausi. Renessanssin aikana ihailtiin erityisesti antiikin Kreikan taidetta ja korostettiin ihmisten yksilöllisyyttä. Renessanssirakennuksissa käytettiin samoja elementtejä kuin antiikin rakennustaiteessa. Renessanssia kesti 1500-luvun lopulle, kun barokki alkoi. |
| restaurointi | rakennusten entistäminen. Restauroimisella tarkoitetaan arvokkaiden vanhojen rakennusten palauttamista ennalleen korjaamalla, puhdistamalla tai uudelleen rakentamalla niiden jo hävinneet osat. Maalausten ja veistosten entistämistä sanotaan konservoinniksi. |
| riemukaari | vapaasti seisova, koristeltu kunniaportti. Riemukaaria rakennettiin ennen esimerkiksi suurten sotavoittojen kunniaksi. |
| rivitalo | vierekkäin olevista ja päädyistään toisiinsa liittyvistä asuinnoista muodostuva rakennus. Asunnot rivitaloissa ovat yleensä yksi- tai kaksikerroksisia. Suomen ensimmäiset rivitalot rakennettiin Helsinkiin 1910-luvulla. |
s
| sauna | höyrykylpyjen ottamiseen ja peseytymiseen tarkoitettu erillinen rakennus tai huone. Suomessa sauna lämmitetään yleensä puu- tai sähkökiukaalla. Saunoja on myös muualla kuin Suomessa, esimerkiksi turkkilaiset saunat ovat kuuluisia. Myös intiaaneilla on ollut tapana ottaa hikoilukylpyjä teltoissa. |
| seinä | huonetta rajaava pystysuora taso |
| silta | maastoesteiden (joki, rotko tai esimerkiksi rautatie) yli rakennettu tieväylä. Silta voi olla läppäsilta, kääntösilta, nostosilta, työntösilta tai riippusilta. Suomen pisin silta on Raippaluodon silta Mustasaaressa. Raippaluodon silta on 1045 metriä pitkä. Maailman pisin silta on Louisianassa oleva Causeway II, joka on 38 422 metriä pitkä. |
| sipulikupoli | sipulinmuotoinen tornin huippu. Sipulikupoleita on paljon erityisesti islamilaisessa arkkitehtuurissa ja eurooppalaisessa barokkiarkkitehtuurissa. |
| sisätila | rakennuksen sisällä oleva tila. Sisätila erotetaan ulkotilasta yleensä katolla ja seinillä. |
| sokkeli | rakennuksen tai rakenteen perustus, kivijalka tai jalusta |
| solmukohta | paikka, jossa kaksi tai useampia liikenneväyliä leikkaa toisensa, esimerkiksi risteys |
| stadion | antiikin Kreikan kilpajuoksurata. Stadionkenttää ympäröi usein portaittain nouseva katsomo. Nykyisin stadion on yleensä yleisurheilukenttä. Stadion voi olla myös hiihtostadion, luistelustadion tai ratsastusstadion. |
| suippokaari | yläosastaan suippeneva holvikaari |
| suljettu tila | tila, joka on rajattu joka puolelta seinillä, lattialla ja katolla |
| suurkaupunki | kaupunki, jossa on yli 100 000 asukasta |
t
| tapuli | erillinen kellotorni kirkon vieressä |
| tekstuuri | pinnan rakenne |
| terassi | puutarhaan tai rakennuksen edustalle tehty porrasmainen penger tai rakennuksen kattotasanne |
| terassitalo | rinteeseen porrasmaisesti rakennettu talo. Terassitalon toisessa kerroksessa on yleensä kattoterassi. |
| teräs | metallista tehty rakennusmateriaali |
| tiili | poltetusta savesta tehty rakennusmateriaali. Tiilet puristetaan muotoonsa muottien avulla ennen saven polttamista. |
| tilasarja | monta toisiinsa yhdistyvää tilaa. Esimerkiksi huoneiden tiloista muodostuu tilasarja, kun niiden läpi kulkee. |
| torni | rakenne, jonka korkeus on moninkertainen sen leveyteen nähden. Torni pysyy yleensä pystyssä ilman tukea. Se voi olla asuintorni, puolustustorni tai kirkontorni, nykyisin tornit ovat useimmiten radio- tai televisiotorneja. Vaijereiden tukemaa tornia sanotaan mastoksi. |
| tornitalo | yleensä yhden porraskäytävän ympärille rakennettu monikerroksinen asuin- tai liiketalo |
| tuulilauta | katon päädyssä oleva lauta, joka suojaa katon ja sen päällysteen reunaa |
u
| ulkotila | ulkona oleva tila, esimerkiksi rakennusten välissä oleva aukio tai terassi |
v
| valonlähde | esine tai taivaankappale, josta valo tulee. Esimerkiksi aurinko tai lamppu voi olla valonlähde. |
| valopiha | rakennuksen sisässä oleva katettu tai avoin piha. Valopihan tarkoitus on antaa valoa ympäröiviin tiloihin. |
y
| yksiulotteinen | kappale, joka ulottuu vain yhteen suuntaan ja josta voidaan mitata vain yksi ominaisuus. Esimerkiksi paperille piirretty ohut viiva on oikeastaan yksiulotteinen, vain sen pituus voidaan mitata. |
| yksiö | Asunto, jossa on yksi huone, kylpyhuone ja keittiö |
| yleiskaava | suunnitelma kunnan tai kaupungin alueiden rakentamista ja liikenteen järjestämistä varten. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Yleiskaava voi myös olla useamman kunnan yhteinen. |
| ylätaso | tilan yläosaa rajaava pinta, huoneessa esimerkiksi katto |