Kivikaupunki, ihmisten kaupunki

Kivikaupunki, urbs vai ihmisten kaupunki, civitas?

Urbs tulee latinasta ja tarkoittaa kaupunkia. Antiikin Roomassa kaupungit rakennettiin kivestä.

Nykyisin kivikaupungilla on huono maine. Sana viittaa 1960-ja -70-luvuilla tapahtuneeseen hävitykseen, joka pyyhkäisi pois suomalaisen puukaupungin. Tuona aikana modernismin jälkikaikujen innoittamana kehitettiin betonista elementtiteollisuutta. Se oli vastaus rukoukseen: massamuutto maalta kaupunkeihin edellytti tehokasta ja edullista asuntotuotantoa. Ongelmana oli nopeus; elementtiteollisuus löi itsensä läpi ennen kuin sitä oli ennätetty testata, saatikka luoda tuolle materiaalille riittävän runsas muotovarasto.

Jyväskylä kuuluu tuohon onnettomien pikkukaupunkien sarjaan, jonka puukaupunki hävisi, ennen kuin sen historialliset ja kulttuuriset arvot huomattiin. 1940- ja -50-luvulla uudet kivitalot rakennettiin vielä vanhaa ruutukaavaa noudattaen katuun kiinni. 1960 -luvulla tapahtui muutos. Yhä korkeimmiksi käyvät rakennusmassat vedettiin kadusta etäämmälle, näin saatiin väljyyttä ja turvattiin riittävä auringon valo kaduille. Kadun varret puolestaan täyttyivät matalammista liikesiivistä.

1960- ja -70 -lukujen rakennustyylistä puhuttaessa käytetään nimitystä rationalismi tai systeemirakentaminen. Kuvaavaa tuon aikakauden rakennuksille on tietty anonyymisyys ja kasvottomuus. Kaupunkirakentaminen siis noudatti samoja arvoja kuin yhteiskuntakin, pyrittiinhän tuolloin vielä tiettyyn tasa-arvoon.

Jyväskylän keskustaa tuo aikakausi vahvasti leimaa, vaikka uudistamisen tahti on ollut rajua. Mm. kaikki ensimmäiset tavaratalot rakennettiin 1960 -luvulla. Niistä ainoastaan SOK, sokos on jossain määrin säilyttänyt vanhan ulkokuorensa.

Jyväskylän ensimmäiset lähiöt, Viitaniemi, Lohikoski ja Kangasvuori rakennettiin tuolloin ja niissä pyrittiin tuomaan moderni kivi, betoni ihmisille asuttavaan muotoon.

[ x sulje ]