Liike

Jostain syystä liike ja nopeus ovat aina kiehtoneet ihmistä. Hitaudesta on ryhdytty puhumaan vasta hiljattain, nyt kun ihminen on nääntymässä kiireeseen. Vastakohdat korreloivat: Hitaasti kiiruhtava yhteiskunta kaipasi nopeutta, ja nykyinen kiihkeärytminen maailma kaihoaa hidasta etenemistä.

Nykyisen kaupunkisuunnittelun pohjana on nopeus. Helppojen kulkuyhteyksien luominen asuinalueilta keskustaan ja sieltä edelleen teollisuusalueille on tärkeää. Aluesuunnitelmissa pääosaa esittävät maantie- ja raideliikenne. Tavaroiden nopea toimittaminen tuotantolaitoksesta kuluttajalle vaatii oikoratoja ja ohitusteitä.

Liikenne ja sen oheistoiminnot vievät nykyisestä, rakennuksista vapaasta, kaupunkitilasta valtaosan. Autoistumisen ongelmat tiedostettiin varsin pian autojen massatuotannon käynnistyttyä. Ryhdyttiin puhumaan autoliikenteen ja kevyen liikenteen erottamisesta toisistaan. Nyt moottoriajoneuvot kulkevat suoraan ja jalkavoimat kiertävät yli ja kaartavat ali. Alvar Aalto olisi mieluusti nostanut kävelijät autoliikenteen yläpuolella kulkeviin ja autot alleen sulkeviin ramppeihin.

Nopeuden etuina on välimatkojen ajallinen lyhentyminen. Siitä hyötyvät monet; lähiöiden asukkaat, tavaran toimittajat ja turistit. Nopeuden haitat ovat lähinnä esteettisiä, psyykkisiä ja ekologisia. Niillä ei ole painoarvoa juuri nyt, mutta kenties tulevaisuudessa.

Esteettisessä mielessä nuo kaupunkeja halkovat liikenneväylät voidaan haluttaessa nähdä komeina tehokkuuden monumentteina, useimmiten ne kuitenkin koetaan tylyinä ja eristävinä tuulitunneleina. Psyykkisesti ne voivat kohottaa itsetuntoa tai masentaa, koska ne lisäävät sosiaalista eriarvoisuuden tunnetta ja saavat ihmisen tuntemaan itsensä muurahaiseksi.

Ekologiset syyt lienevät niitä, jotka mahdollisesti tulevaisuudessa painavat eniten. Liikenteen kasvu on taloudellinen katastrofi. Jos faabeleihin on uskomista, niin kilpikonna voittaa vielä jäniksen.

[ x sulje ]